Juuri kun pääsin kehumaan, että kaikki on kunnossa, tulin ihan hirveeseen flunssaan. Lähdin kesken päivän pois töistä tänään, enkä mene huomennakaan sinne. Ratsastajan sain ainakin tälle päivälle Pipsalle, ehkä huomisellekin. Siitä eteenpäin täytyy sitten katsoa, miten menee jatko. 

Kunkkareihin olisin halunnut lähteä katsomaan komeita ja kauniita lajitovereita, mutta en olisi millään jaksanut ajaa paria tuntia suutaansa ja seurata kisoja kun voimat menee jo pitkälti siihen, että pysyy hereillä ja niistää. Mutta tää on onneksi vaan flunssa ja kasvattaa mun intoa taas. Oon ollut niin fiiliksissä näistä meidän edistysaskelista viime viikkoina, että malttamattomana välillä odottanut varusteita pois laittaessa ratsastuksen jälkeen, milloin pääsen uudestaan. 

Muutenkin oon taas löytänyt sitä liikunnan iloa, joka on ollut välillä aika hukassa. On kiva ajatella, että pääsen liikkumaan, eikä niin päin, että täytyy liikkua että pysyy terveenä tms. Siihen tilaan pääseminen on vaatinut mm. ikäviä päätöksiä vastuutehtävien vähentämisestä. Kun on koko ikänsä ollut mukana seuratoiminnassa, on saanut kokea paljon hyvää, mutta viimeiset pari vuotta se on ollut niin väsyttävää ja stressaavaa, että on välillä vienyt yöunetkin. Ja silloin ei mikään enää ole kivaa. On niin helppo huudella sivusta, että seuran pitäisi tehdä sitä ja tätä, mutta ei kovinkaan usein muisteta, että seura ei tee mitään, vaan seurassa olevat ihmiset. Ja joskus nekin väsyy. Kertakaikkisen pahasti. Niin pahasti, että yhden laskun kuittaaminen voi todellakin tuntua ylivoimaiselta tehtävältä. Tai niin, että näkee ainoaksi keinoksi helpottaa työtaakkaansa koko lajin lopettamisen. 

Älä siis ikinä ota seura-aktiiviesi työpanosta itsestäänselvyytenä. Jos haluat seuraltasi jotain toimintaa, kysy, miten voisit itse edesauttaa sen toiminnan syntymistä. Ja muista, että innokkainkin seura-aktiivi voi joskus olla väsynyt, kiireinen tai huolissaan jostain muustakin asiasta. Tehdään seuroille asioita yhdessä, niin kenenkään ei tarvitse kokea liiallista väsymistä oman kivan lajin parissa!