Maanantai: Ratsastin itse n. 0.30h ja sitten päästin kaverin kokeilemaan Pipsaa, yhteensä Pipsalle liikuntaa ehkä vähän vajaa 1.00h. Tänään oli myös ensimmäinen kengitys täällä meillä ja se meni vallan mainiosti. Kuuden viikon päästä on uudet harjoitukset sen suhteen.

Tiistai: Tunnilla taas, käynteineen olin kyydissä 1.15h.  Olin tänään vähän huono, en saanut vatsalihaksia kunnolla hereille. Pipsa veti ”ainakin kahtasataa” laukassa, ja jouduin ottamaan rumiakin pidätteitä ohjista, hävetti ihan sikana, kun koko ajan tiesin, etten istu riittävän hyvin, että pidäte olisi helpompi, mutta en osannut sitä korjatakaan. Siinä ei tunne itseään kovin hyväks ihmiseks, että ”pitää” ”suuttua” hevoselle että saa sen jarruttamaan, kun tietää itse ratsastavansa liian huonosti just sillä hetkellä. Mutta toivottavasti tässäkin ongelman myöntäminen on ensimmäinen askel sen korjaamiseen… Ravi oli kuitenkin taas mainiota ja muuten Pipsa oli rauhallisempi kun viime tunnilla, ei touhottanut niin paljon kuin silloin.

Keskiviikko: Aamupäivällä oli hieroja, sen takia ratsastus oli pelkkää käyntiä 0.30h ja rastit jätin väliin. Lähtöpaikalla kyllä olin kun piti hoitaa erinäisiä asioita.

Torstai: Ohopsan, 1.25h meni kyydissä, tunti vähän venähti ja loppuverryttelyt piti kanssa hoitaa… Oli taas ihanan rankkaa ja tänään jopa vatsalihakset alkoi heräillä horroksestaan. Laukannosto on ihan uskomattoman vaikea tehtävä mulle! Se on aina ollut, ja nyt kun pitää samaan aikaan pitää tosi tarkkaan huoli, ettei Pipsa lähde alta kuin saippuapala, se tuottaa mulle entistä enemmän haastetta. Mun ongelma nimittäin on, että heilahdan eteen ja päästän tuntuman karkaamaan ja silloin ei oo ihan helppoa sanoa reippaalle hevoselle, että hei, ei saa mennä heti vaan täysillä.

Perjantai: Olin ajatellut, että ratsastaisin pikkuisen, mutta innostuin niin maalaushommistani, että menin tallille vasta aika myöhään. Laitumet nähdessäni muistin, että ai niin… Tänään pöyhittiin heiniä siitä vierestä ja hevoset oli otettu sisään aiemmin. Siellä ne oli kaikki unenpöpperöisen näköisinä nautiskelemassa ötökättömästä olotilasta, niin en todellakaan raaskinut ottaa Pipsaa ulos vaan päädyin vaan harjailemaan sen ja lähdin kotiin. Itse tosiaan maalailin seiniä pari tuntia, ihan parasta juhannustekemistä!

Lauantai: Paras juhannustouhu jatkuu. Vielä piti laittaa kerros maalia isommalla telalla, kun eilinen pienen telan työnjälki oli aika luokatonta. Sitten sisko tuli jelppimään ja tapetoitiin yksi seinä sekä koottiin lipasto. Kun oltiin valmiita, kello oli taas tosi paljon, ja totesin että enpä tänäänkään ehtinyt tallille. Tai olisinhan mä ehtinyt, mutta en halunnut lähteä pienellä hopulla, koska illemmalla oli tiedossa treffit leirikaverin kanssa. Yritin sen sijaan päästä eroon tiskivuoresta, joka yrittää vallata keittiötä jatkuvasti. Eli pian täällä kotosalla näyttää taas siltä, että täällä asuu ihmisiä. ;)

Sunnuntai: Kävin ratsastamassa n. 0.25h. Koitin muutaman laukannoston verran, oonko todellakin niin huono, mutta kun en sählännyt liikaa, ne meni ihan ok. Paarmat meinas häiritä touhuiluja, eipä talvisin koskaan muista niitä ja sitä, kuinka paljon niiten puremat sattuu…

Yhteensä: Pipsa 4.35h, minä 4.05h

Vähän meinaa noi juhannuspäivät mennä ihmettelyyn, kun tuntuu että koko maa on pysähtyneessä tilassa, niin väkisin siinä nuupahtaa itsekin eikä osaa tehdä mitään. No, onneks nyt tein jotain pientä kotiseinien sisäpuolella, mutta jotenkin urheileminen aina unohtuu.