Voi tätä ajankulua! Tuntuu, että ihan eilen oli uudenvuodenaatto, ja nyt on jo ystävänpäivä! Hyvää ystävänpäivää kaikille täällä vieraileville!

Tammikuussa pääsin lähemmäs hyvää ratsastajuutta, kun otin kahdesti lennot Hipsun selästä. (96 tippumista jäljellä...) Ei sattunut onneksi mitään. Tai no, toisella kerralla tuli melkein puujalka kun kenttä oli just aurattu lumesta, mutta ei sen ihmeempää.

Pakkaset on rajoittaneet toimintoja vähän, ihan niinkuin kaikilla muillakin. Pakkasten aikana kehittelin kuitenkin meille tavoitteen kesälle (C-merkin taidot/suoritus!) ja sitä kohti mennään! Annika pitää tunteja meille noin kerran viikkoon ja ratsastaa Hipsulla myös. Tavoite ei ole mikään maailmoja syleilevä, mutta aloitetaan alusta, eikä lähdetä lannistamaan itseä. :) Kivempi on jossain vaiheessa todeta niin päin, että voidaan ottaa jotain haasteellisempaa tavoiteltavaksi nopeammin, kuin luopua alkuperäisestä todeten sen olleen liian vaikeaa. 

Pellolla on käyty kahlailemassa lumihangessa aika usein, on hyvää kuntoilua ja munkin on kiva huomata, että uskallan joskus jopa rentoutua siellä! Välillä tuntuu nimittäin, että MÄ otan pultit tilanteista, eikä Hipsu välttämättä välitä mitään. Esimerkiks moottorikelkat on olleet mulle tosi paha paikka. Pikkuhiljaa kuitenkin uskallan luottaa paremmin.

Nyt täytynee siirtyä pois tästä koneelta taas, mennä hiihtämään ja tallille, kirjottelen taas kun ehdin!