Tänään aloitettiin yhteinen kisataival Takkulan aluekoulukisoista. Osallistuttiin luokkaan "Helppo B Nuorten hevosten kenttäkilpailuohjelma 2009" ja saatiin 54,479%. Kaikki päivän tavoitteet tuli täytettyä ja nyt mieli on tosi hyvä, vaikka joku voisi tuloksen nähdessään jotain muuta luulla. ;)

Nyt kisapäivä painaa, olin n. 16 tuntia samalla reissulla, mutta pyydän lupia kaverien ottamien kuvien julkaisuun ja palaan viimeistään sitten pidemmän tarinan kanssa. Oli vaan pakko päästä kirjoittamaan lyhytkin tilannepäivitys.

EDIT 28.8.2012
Ei jestas, kirjoitin pitkän pätkän ja nyt se katosi... Uudestaan sanos teletapitkin.

Siis kisoihin... Odotin, että alkaisin jännittää aika paljon mutta missään vaiheessa ei tullut sellaista lamaannusta kun kesäkuussa esterataharjoitukseen mennessä.
Suorituksesta olin aika tyytyväinen, odotin vähän jännityksellä kuitenkin laukkaosuutta ja siinä jarruttelin sen verran, että Hipsu tippui kahdesti raville. Mutta se on mun mielestä paljon parempi kuin se, että se olis lähteny kaahaamaan täysillä, niin pystyn elämään sen virheen kanssa. 
Taipumista ja muodossakulkemista tuomarit halusi lisää, ja kyllä mäkin sen tiedän ja tunnustan, että niitä täytyy harjoitella. Mutta kun en vieläkään aina tajua milloin hevonen menee rehellisesti taipuneena tai muodossa, niin sitä on paha korjata. Yritän kuitenkin... Sentään radalla huomasin, kun ekalla raviympyrällä erityisesti Hipsu EI taipunut. ;) 
Tyytyväinen oon koko päivään, Hipsu käyttäytyi kuin vanha tekijä -joka se luonnollisesti on- ja tulos oli se mitä pystyi olemaan.
Tukitiimiä oli tosi paljon meillä mukana, kaks ratsukkoa ja pari hoitajaa, pari katsojaa ja pari kameranaista. Pakko kehua että meillä on aivan ihana talliporukka!

Sunnuntaina fiilisteltiin. Ensin maalasin kentän aitoja toisten kanssa, meinasin jo lähteä kotiin kun pää tuli kipeäksi, mutta kiipesin silti Hipsun kyytiin maalausfarkut jalassa ilman satulaa. Ihanaa! Selkeesti molemmat nautittiin täysin siemauksin. Kolme vuotta sitten ei olis tullut kuuloonkaan käyskennellä ilman satulaa kaikessa rauhassa, mutta onneksi tässä ajassa on tapahtunut paljon edistystä. Se vaan vielä pitäis muistaa niinäkin päivinä kun miettii, ettei osaa tai ole oppinut mitään!