Käytiin eilen hiekkaröntgenissä Orimattilan hevosklinikalla. Epäiltiin siis ensin että Hipsulla olis ollu lannehalvauskohtaus toi kisan jälkeinen syömättömyys, mutta verikoe ei vahvistanut epäilyä. Silloin luonnollisesti tuli mieleen vain sana hiekka.
Oli sitä, mutta lääkärin määritelmä oli kohtuullinen määrä. Otetaan vielä yksi poistokuuri ja sitten käydään kontrollikuvissa. Tällä kertaa ajattelin kokeilla psylliumkuorijauhetta, kun tähän asti on käytetty kokonaisia siemeniä. Niistähän löytää mielipiteitä puolesta ja vastaan kun etsii tietoa netistä. Toisille tuntuu toimivan toinen ja toisille toinen. Ja kuonokoppa... Mä en millään haluaisi laittaa sitä, mutta jos haluan että Hipsu pysyy kunnossa, niin mulla ei mahda olla montaa vaihtoehtoa. 

Kuitenkin haaveena olis jatkaa kisoissa käymistä ja siihen tarvitaan mitä suurimmissa määrin Elävä Hevonen. ;) Ja paljon rohkeutta ratsastajalle treenata riittävästi! Vaikka tiedän ihan tasan esim. ihmisten kuntovalmennuksen pääperiaatteet, ja ne mitä suurimmissa määrin vastaa hevosten kuntovalmennusta, niin niiden soveltaminen jää aina vähän puolitiehen... 

Ainiin, ja taas tuli sellanen asia vielä mieleen, että jos tätä oikeesti lukee joku muu kuin minä, niin jättäkää ihmeessä joku puumerkki välillä. Olis kiva tietää, onko toisessa päässä joku vai tuleeko tästä vaan omia muistiinpanoja bittiavaruuden täytteeksi. ;)