Kisapaikalla käytiin testaamassa kanttiini ja maksamassa maksut ja sitten laitettiinkin Pipsa kuntoon. Mä olin ajatellut, että tekisin aika pitkän verryttelyn, osittain myös vähän väsytystaktiikalla. Tuntuu että kotonakin menee aika pitkään, että tulee niitä parhaita pätkiä. Juuri kun ajattelin, että nyt on sopivan väsynyt olo, tuli kuulutus että meidän luokka alkaa vartin arviosta myöhässä. No, siinä ei ollut tietenkään muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua tilanteeseen. Päästiin aika aikaisin maneesiin, ja mä olin jo varmistanut, että meillä on taluttaja, jos Pipsa meinaa, ettei suostuisi menemään maneesin takaovelle. Mutta kyllä se on kiltti ja rohkea pieni heppa! Jännittihän sitä, mutta kun vaan sanoin pohkeilla, että mennään, niin ei se sen enempää kysellyt. Maneesissa sitten tietysti tutustuttiin rataan ja pelottavaan tuomarin autoon ja aika lailla luvattuna aikana tuomari kysyi, olenko valmis ja kun lupasin olla, saatiin lähtömerkki.

Keskihalkaisijalle kääntäessä myöhästyin pikkuisen, niin tuli semmonen kiemurteleva tie ja pysähdyskin tuli liian aikaisin ja monen käyntiaskeleen kautta. Ensimmäisellä ympyrällä sain itseni kiinni siitä, että en ollut suunnitellut reittiä kunnolla, ympyrä ei ollut pyöreästä kuullutkaan. Sitten sain skarpattua vähän ja ensimmäinen kohta, missä se näkyy myös numeroissa, on toinen täyskaarto, josta saatiin 7 kommentilla ”hyvä taivutus”. Pysähdys tuli vähän liian aikaisin, kai mä aloin valmistella sitä liikaa (ja aika myöhään), mutta maltettiin olla paikallaan. ”Peruutus ei tahdikas”, mutta eilisen pohjalta olin tosi tyytyväinen siihen, että lähdettiin peruuttamaan, eikä meille tullut epäselvyyttä siitä, mihin suuntaan lähdetään. Temponlisäyksiä odotin innolla ja ne tuntui paremmilta kuin viimeksi, vaikka silti saatiin kommentiksi toisesta ”rohkeammin”. Käynti oli kanssa ihan erilaista kuin viime kisoissa, siis parempaa ajatukseltaan, mutta kun katsoin videota, niin takajalat otti eri mittaisia askelia, sitä täytyy nyt seurailla ja kutsua vaikka ensin hieroja tutkimaan tilannetta. Sitten päästiinkin mun suosikkiosaan eli laukkaohjelmaan! Keskiympyrän jälkeen laukka putosi hetkeksi raville, mutta korjasin sen aika nopeasti, tietysti se silti vaikutti pisteisiin, lähti heti 2,5 pois. Laukkojen vaihtumiskohtaa jännitin viimeksi ja ajattelin, että se on meille vaikein kohta, eikä se helppo ollut nytkään, mutta yritin ratsastaa vielä vähän paremmin ja tarkemmin kuin edes osaan, niin ekasta laukkalävistäjästä+ravista tuli 7 ja uudesta laukasta 7. Olin tosi tyytyväinen siihen, että siinä kohdassa tapahtui oikeasti reaktiot kun yritin tehdä itse mahdollisimman hyvää työtä. Oikean laukan aikana tuli rikkoja taas pari, alettiin olla jo aika väsyneitä, ja laukka putosi raville suunnanmuutoksen jälkeen vähän liian aikaisin.

Lopputervehdykseen tullessa olin tosi tyytyväinen rataan, oli heti sellanen tunne, että meni paremmin kuin viimeksi. Ok, tosta tekstistä löytyy monta juttua (ja melkein pelkästään niitä) mitkä on menny vähän pieleen, mutta kokonaisfiilis on tosi hyvä tosta radasta. Sen takia, jos joku kysyy miten meni, mä vastaan, että hyvin meni. Tietysti monelle on turha edes selittää noita kaikkia juttuja, jos ei harrasta lajia. En mä kestäis tätä lajia, jos aina pitäis takertua niihin asioihin kiinni, mitkä ei onnistunu. Tietysti niitä pitää harjoitella, että ne jatkossa menee paremmin, mutta kisan jälkeen mä haluan nauttia niistä kohdista mitkä meni hyvin.

Ja tänään niitä oli: Ensimmäinen kerta maneesissa yhdessä meni hyvin. Tahti oli rauhallisempi kuin viimeksi. Alkuohjelma ja varsinkin täyskaarrot tuntui parempireittisiltä kun viimeks, ei levähtäny liian isoiks eikä tullu yhtäkkiä kiire kääntää siihen häntään mutkaa että pääsis kirjaimeen takasin. Käynti oli rennompaa. Laukan vaihtumiskohta meni hyvin. Ja kilpailuhenkiselle ihmiselle on hieno tunne kun tuloslistassa jää muita oman nimen taakse, sitä ei voi jättää sanomatta. Mähän kaivan suunnistuskisoissakin aina väliajoista oonko voittanut jonkun jollain välillä, vaikka olisin ollut koko kisan viimeinen.

Niin, ja tuloshan tietysti yleensä ruukataan kertoa… Saatiin 58,636% ja oltiin 6/11. Pikkasen säväytti, kun kuulin kuulutuksesta, että meistä meni ratsukko puoli pistettä edelle. Aika monesta kohdasta sen olisi saanut otettua meille päin. Mutta ensi kerralla sitten… Kuitenkin sijoituskin oli tänään tosi hyvä, kun vasta harjoitellaan kilpailureissuja.

Vielä poseerauskuva suorituksen jälkeen, kiitos Pauliinalle!