Maanantai: Sprintin MM-kisojen seuraamista koko päivä. Aamulla oli karsinnat Katinkullassa ja illalla finaalit Hiukan pesäpallostadionilla. Aivan mahtava fiilis kun selvisi, että naisissa Venla Niemi sai pronssia. Ja vielä hullummaksi alkoi ilta muuttua, kun selvisi, että Mårten Boström voitti maailmanmestaruuden. Kannatti lähteä reissuun, en olisi uskonut, että sellainen meteli voi olla!

Tiistai: Tänään oli ohjelmassa pitkän matkan finaalien seuraamista. Käytännössä koko päivä jalkojen päällä, pieniä hetkiä uskalsin istahtaa penkilleni, mutta muuten oli niin ahdasta aidan vieressä että piti vaan pysyä pystyssä ja pitää paikkansa. Hurjaa kannustusta taas, ääni oli aika karhea illalla. Tänään ei sentään tullut kahden mitalin päivää, kun Minna jäi ilman ollen neljäs, mutta onneksi Janilla onnasi paremmin ja hopeamitali ripustettiin kaulaan illalla.

Keskiviikko: Oma kisa oli vuorossa tänään. Kun päästiin kisapaikalle, jouduin ottamaan migreenilääkkeen ja pienet unet autossa. Kello soi 63 minuuttia ennen starttia ja siitä sitten kengät jalkaan ja vessajonoon. Välillä jo ajattelin, että myöhästyn lähdöstä, mutta kerkisin kuitenkin ihan hyvin ja kisa meni aika kivasti. Aikaa sain kulutettua 3,9 km:n rataan reilun 0.43h mutta kärki meni saman radan n. 20 minuuttia nopeammin. Vaikka tosiaan menin nätisti rastilta rastille, mutta kun ei jaksa juosta niin ei jaksa. Matka lähtöön kesti sen verran, että laitetaan päivän kokonaismääräksi 1.00h.

Torstai: Kisakeskus siirtyi Vuokatinvaaralle ja meillä oli 4,3 km rata. Osasin odottaa jo vaikeata suunnistusta ja sitä tulikin. Puskaisessa rinteessä ensimmäisen vartin aikana lähes 100 metriä ylöspäin ja rastipisteet oli tosi vaikeita. Hyvin ne kuitenkin löytyi kun täsmäsi vauhdin kunnon mukaan. Pari pientä koukkua tein rasteille, muuten menin hyvin. Maastopohja oli tosi raskas, ja tosi paljon oli metsän raivauksien jäljiltä kantoja ja risuja, pyöriviä kiviäkin sieltä löytyi joten ihan riittävästi oli aivojumppaa ja jalkajumppaa. 1.10h kulutin aikaa siellä, eli kun sitä vertaa aiempiin päiviin, näkee kyllä, että maastotyyppi on muuttunut.

Perjantai: MM -keskimatkan finaalien katselua. On se vaan hurjan jännää kun näkee GPS:stä, mitä metsässä tapahtuu, eikä mitään voi tehdä kun toivoa parasta kaverille... Onneksi kuitenkin Suomeen tuli mitali tältäkin matkalta tuojana Merja.

Lauantai: Omassa kisassa radan pituutena 4,3 km ja aikaa meni vajaa 1.05h. Lähtöön kävelyyn meni 0.30h, se olikin hauska reitti kun mentiin sitä tietä, missä ne treenaajat vaikka Elixirissä hiihtää rullilla. MM-viestit seurattiin siinä vielä ja kun mitalit oli ripustettu urheilijoiten kaulaan, aloitettiin kotimatka. Ajattelin ensin, että ajan jonkun matkaa, tauolla käytiin Kuopiossa ja jatkoin vielä siitä kun en malttanut mennä takapenkille. Ajattelin, että ehkä Jyväskylässä vaihdetaan kuskia. Muut tietysti nukkui kun päästiin sinne, niin jatkoin matkaa ajatuksena, että ehkä Jämsässä vaihdetaan. Sinnekin pääsyn aikaan matkaseura oli aika hiljaista joten totesin, että ajan sitten niin pitkälle kun jaksan. Ja kotiin astihan siinä meni. Mutta kyllä mua aika paljon väsytti, varsinkin kun pääsin sänkyyn asti vihdoin!

Sunnuntai: Kuutisen tuntia unta ei ihan ollut riittävästi, vaan päivä meni ihan unisena pörräillessä. Pipsaa kävin laitumella moikkaamassa, mutta kun se totesi, että mulla ei ole leipää sille, se lähti kävelemään puoleenväliin laidunta ja jätti mut yksinään. Reilu kaveri. :)

Yhteensä: minä 3.35h, Pipsa lomaili