Tänä vuonna ei jääty odottamaan kesää ennen kisakauden aloitusta vaan käytiin tänään Vesikansan Ratsastajien harjoituskisoissa C-merkin ohjelmassa.

Vaikka aina väitän, etten jännitä hirveesti, vaan on sellanen kiva kutina, niin tänään kyllä menin ihan totaalilukkoon radalla. Siihen oon tyytyväinen, että kaikki tehtävät tehtiin ja viime kerralla hankalaks kohdaks jäänyt pysähdys oli nyt tosi hyvä. Mutta muuten oli vähän sinne päin se ohjelma, vasen laukkakin rikottiin kahdesti ja jos Hipsu tippuu laukasta raviin, niin vika on vain ja ainoastaan satulan päällä! Mutta kai tässä lajissa kuuluukin jäädä asioita hampaankoloon, muutenhan jää sille tasolle missä nyt on! Onneks kyytikaveri kuitenkin sai taas ruusukkeen, niin ei ihan ilman jääty. ;) Tuomari oli kuitenkin kannustava pisteissä, ja saatiin 62,5% tällä kertaa. Samoja asioita lukee alaosan pisteiden perässä, kun mistä palaute yleensä muutenkin tulee: ylävartalo pystyyn, pidä kyynärpäät lähellä kylkiä ja käännä ULKOPOHKEELLA. Että yllätyksiä ei tullut sen suhteen. 

Tehtiin tosi pitkät loppukäynnit samalla kun seurailtiin, tarviiko palkintojenjakoon osallistua ja tässä olen vielä jännitellyt, onko Hipsulla nyt iltatallin aikaan ruokahalu tallessa. Yritin kyllä kovasti pitää huolta että se juo hyvin, melassivettä upposi jonkun verran. Tällä kertaa tosin matkustuskaan ei aiheuttanut niin kovaa hikoilua. Varsinkin kotiin tullessa se oli jopa melko kuiva. Kokeiltiin tällä kertaa että Hipsu on keskiviivan puolella ja siellä sitä ei harmittanut niin paljon kuin Voistion reissulla reunan puolella. Lastaaminen on sen kanssa nyt ollut ihanan näppärää. Tietysti tässä samalla miettii, että uskaltaako sitä sanoa ääneen, mutta sanonpa silti.

Semmoiset kisat tänään, toivottavasti seuraavan kahden kuukauden aikana saan vähän korjailtua noita muutamaa kohtaa omassa hommassa jos oltais sitten taas starttaamassa seuraavissa harjoituskoulukisoissa.